Piisami eli vesirotta eli myskirotta on suomen vesistöissä elävä yleisin jyrsijä. Piisami on Suomen suurin myyrä ja aikuisella onkin pituutta reilusti puoli metriä, josta melkein puolet on häntää. Piisami on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja se istutettiin Suomeen 1910- ja 1920-luvuilla turkismetsästystä varten. Piisami on siis maahanmuuttaja luonnossa. Turksista on viime aikoin paljon puhuttu ja ollaan oltu huolissaan tarhaeläinten hyvinvoinnista. Aina on tarkeää pitää huolta mahdollisimman hyvin niistä eläimistä jotka ovat omalle vastuulle annetut. Piisami on alunperinkin kotoutettu luontoon ja on siellä hyvin pärjännytkin. Monet tarhaeläimet eivät menesty tai voi hyvin luonnossa. Tarha on ollut niiden koti syntymästä saakka.

Vaan tunnetko kertomuksen vanhasta vesirotasta? Vanha vesirotta kamppaili flunssan kanssa, ihan niinkuin moni ihminenkin näinä päivinä....

Vanha vesirotta

Kaislaranta kahisee,
suviheinä suhisee,
rapakossa rahisee:
Kuka tulla tuhisee?

Mikä tuolla pilkistää?

Vesirotan pieni pää,
viikset vallan mutaisina,
rämpii jalat rutaisina
vanha Jaakko Vaakko Vesirotta.

Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!

(Vaivastus on vesirotan omaa kieltä
ja tarkoittaa aivastuksen vaivaa
ja sitä että täytyy esiin kaivaa
nenäliina
niistääksensä nenän pieltä.
Totisesti piina!)
Ja taasen - voi Vaivastus,
ja atsii atsii aivastus!

Vanha Jaakko Vaakko Vesirotta
on - aivan totta -
vanha hieno herkkä rotta,
joka kärsii ammattinsa vuoksi
kuhanuhaa, vesiköhää, ryskäyskää.
Ja nyt - katsos, nyt se juoksi
suoraan kaislavuoteeseen
ja makaa jalat luoteeseen
ja kuono kohti kaakkoa.

Se auttaa Jaakko Vaakkoa.

- Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu